Share |

Uusimmat kirjoitukset

Blogin arkisto

Valaistu blogi

Luottamus

Perjantai 11.9.2009 klo 11.11

Osallistuin keskiviikkona shamanistiseen seremoniaan 999- päivän merkeissä. Kokemus oli laatuaan ensimmäinen minulle ja koen, että saavutin jälleen merkittävän uuden oivalluksen tämän tilaisuuden myötä. Loimme yhteyttä Äiti Maahan ja muinaisiin esi-isiimme ja esiäiteihimme ikuisuudessa.

Rummutuksen, värähteiden ja upeiden muinaisten instrumenntien myötä koin yhdistyväni täydellisesti Maan ytimeen. Olin yhtä Äiti Maan sydämen kanssa ja Maan sydämen syke resonoi kaikkialla ja kaikessa. Samalla tunsin hyvin voimakkaan valon ryhmämme yläpuolella, tunsin Luojan läsnäolon ja kauneuden tilassa, jossa olimme. Tunsin joka solullani, miten Maa ja Taivas yhtyivät siinä Hetkessä. Olin jälleen tilassa, jossa kehoni häviää ja jää jäljelle vain täydellinen valo, kauneus, rakkaus ja rauha. Pyhä Ykseyden tila ja kaksinaisuuden harhan väistyminen. Sanat eivät jälleen riitä kuvaamaan tätä kokemusta..

Tämän kokemuksen ja ikiaikaisten opetusten myötä saavutin oivalluksen, jossa yhtäkkiä ymmärsin, miten tärkeää symboliikkaa juuret ilmentävät. Ilman juuria ei mikään oleva voi kohota kovin korkealle, ilman juuria puu kaatuu ja joutuu aloittamaan kasvunsa alusta. Mitä voimakkaammat juuret sinulla on ja mitä syvemmälle ne ulottuvat, sitä suuremmat kasvun ja laajenemisen mahdollisuudet sinulla sieluna on. Moni henkisellä tiellä kulkeva sielu usein unohtaa tämän. Että ei voi olla pää pilvissä ja pyrkiä aina vain "ylemmäs" ellei ole tukevaa kasvualustaa ja terveitä, voimakkaita juuria, jotka takaavat tilan, johon voi palata lepäämään ja josta käsin kasvaa.

Mitä nämä juuret sitten symboloivat? Mitä yhteys Maahan merkitsee?

Havahduin ajatukseen, että kysymys on pohjimmiltaan aina Luottamuksesta tai sen puutteesta. Ilman Luottamusta ei ole tukevaa perustaa, jonka varassa kasvusi lepää. Ja kaikki, aivan kaikki epätasapainon tilat: pelot, vastustus, epäilykset ja erillisyyden harha pohjautuvat loppujen lopuksi Luottamuksen puutteeseen. Niin kauan kuin ihmismieli luottaa Jumalan voimaan, lempeään käteen, joka häntä ohjaa ja rakkauteen, joka sulkee sisälleen aivan kaiken, ei ole olemassa mitään, mitä voisi pelätä. Ei vain yksinkertaisesti ole mitään, mikä voisi horjuttaa tasapainoasi siinä Hetkessä, kun sinulla on tämä Luottamus tietoisuudessasi. Ja samalla hetkellä, kun kadotat tämän Luottamuksen, tunnet "putoavasi" tilaan, jossa kuvittelet menettäneesi tämän turvallisuuden tunteen, harhaan, jossa uskot olevasi yksinäinen ja erillinen muista.

Juuret Maan sydämeen symboloivat mielestäni hyvin tätä ihmissielun perustaa, Luottamusta siihen, että vaikka tuulee tai myrskyää, terveet ja voimakkaat juuret pitävät sinut pystyssä. Jumalan rakkaus kantaa sinua. Horjumaton Luottamus tähän Jumalalliseen rakkauteen antaa turvallisen maaperän kasvaa sieluna ja näiden Luottamuksen juurien kautta kasvat yhä laajemmalle ja tulet ravituksi joka hetki. Juuret pitävät sinut elossa ja Luottamus takaa sen, ettet koskaan ole yksin.

Omalla polullani olen usein huomannut miten juuri Luottamuksen puute suistaa mieleni epätasapainoon ja saa aikaan eräänlaisen "henkisen taantuman". Kun jotakin yllättävää muutosta tapahtuu tai kuvittelen olevani "hyökkäyksen" kohteena, sitä hyvin helposti unohtaa luottaa siihen, että kaikella on oikeasti tarkoituksensa ja että jossakin hetkessä koettu vastoinkäyminen on oikeasti pelastus, jota et vain siinä hetkessä pysty vielä näkemään. Eräs 999-päivässä mukana ollut ihminen kertoi tästä oivan tarinan omasta elämästään. Lähtiessään samana aamuna kotoaan kävelylle sovittuaan miehensä kanssa, että tämä poimisi hänet auton kyytiin vähän ajan kuluttua hän näki suuren mustan koppakuoriaisen keskellä tietä. Samassa hän tajusi, että hetken kuluttua auto tulisi ja ajaisi tämän kuoriaisen yli, joten hän päätti potkaista koppakuoriaisen tiensivuun. Pian auto sitten tulikin ja istuessaan auton kyydissä hän jäi miettimään tilannetta koppakuoriaisen kannalta. Mitäköhän hyönteisparka mahtoi ajatella? Ehkä kirosi mielessään, kun suuren vaivannäön jälkeen puolitiessä matkaa yli tien, hän yhtäkkiä löytääkin itsensä potkaistuna tien sivusta, pisteestä, josta oli aloittanut tien ylityksen. Varmaankaan tässä hetkessä kuoriainen ei pysty mitenkään ymmärtämään säästyneensä juuri varmalta kuolemalta eikä sitä, että tämä takaisku oikeastaan oli suuri pelastus. Takaiskun hetkessä on hyvin vaikea nähdä kokonaisuutta.

Juuri tästä Luottamuksessa on kysymys: että joka hetki muistaisi luottaa siihen, että aina on olemassa se "korkeampi" taso, josta käsin voi nähdä enemmän kuin tässä hetkessä täällä Maan päällä. Kuten tämän tarinan henkilö potkaistessaan koppakuoriaista siinä hetkessä ikäänkuin "edusti" Jumalaa, joka näkee kokonaisuuden ja auttaa tätä kuoriaista parhaalla mahdollisella tavalla tämän kokonaisuuden näkökulmasta, samoin Luoja ohjaa, johdattaa ja auttaa meitä joka hetki vaikka emme itse sitä pystyisi ihmisyyden tasolta käsin näkemään. Ilman täydellistä Luottamusta on mahdotonta aidosti antautua Jumalan ohjaukselle. Ilman Luottamusta ei voi tapahtua todellista kasvua. Ilman Luottamusta rakkaus ei ole pyytettöntä.

Sano itsellesi tänä päivänä: "Jumala on voima, johon luotan. Jumala on valkeus, jossa näen." Vain täydellisen Luottamuksen kautta olet vapaa. Tämä Jumala on sinun sisälläsi ja kuulet Hänen lempeän ohjauksensa tässä Pyhässä Hetkessä yksinkertaisesti luottamalla Häneen.

Avainsanat: luottamus, yhteys Maahan

Merkabasta

Lauantai 29.8.2009 klo 13.13

Tehdessäni tänään päivän hiljentymisharjoitusta koin jälleen uudenlaisen näkemyksen valokehosta avautuvan tietoisuuteeni:

Olen kokenut, että aina Englannin matkasta lähtien on sisimmästäni kumpuava seksuaalienergia ollut hetkittäin jopa "häiritsevän" voimallista. On tullut tilanteita, joissa seksuaalienergia vain yhtäkkiä nousee ja on niin voimallista, ettei sen voimaa voi vastustaa.

Tämän päivän oivallus syntyi erään tällaisen tilanteen myötä.. Seksuaalienergian noustessa valtavalla voimalla, annoin sen viedä itseni mennessään. Verrattuna aiempiin kokemuksiini, tällä kertaa vain katsoin, mitä tapahtuu, ilman tietoista energian ohjaamista esimerkiksi sydänkeskukseen, jota olen usein tehnyt vain kanavoidakseni tämän voiman rakkaudellisesti johonkin.

Koin, että antautuessani täysin tälle voimalle, seksuaalienergia kääntyikin nyt itseni sisälle. Kun seksuaalienergian pyörre aktivoitui minussa ja sen luoma Jumalallisen hedelmällisyyden energia ohjautui sydänkeskuksestani sisään, koin, että samalla myös sydänkeskukseni sisäinen merkaba alkoi hurjasti pyöriä.. Samassa hetkessä tämän seksuaalienergian pyörteen vauhdin kiihtyessä, syntyi sydänkeskukseeni jälleen kolmiulotteinen tetraedri, jonka yläsakara oli keskellä otsaani ja myös keskellä eräänlaista "kultaista siementä" otsassani. Tähden alasakara taas oli keskellä tätä seksuaalichakran pyörivää kiekkoa. Tämä tähtitetraedri muodosti pyöriessään kolmiulotteisen pallon, joka oli sitä ympäröivän, hiukan tätä suuremman "siemenen" eli vesica pisciksen sisällä.

Koin myös, että kolmannen silmän alue ja seksuaalichakra yhtyivät samalla hetkellä ja tämän kaiken keskellä oli jälleen täydellisen vakaa tyhjyyden tila eli Ykseyden piste.

Piirtäessäni tätä kokemusta paperille ihmiskehon mittasuhteisiin koin, että kolmannen silmän ja seksuaalienergian pyörteen aktivoimiseksi tulisi tietoisesti luoda myös näihin kohtiin ensin pienemmät kolmiulotteiset vesica piscikset ja siten myös oma aktiivinen merkabansa kumpaankin chakraan. Kun tietoisesti luon pyörivän liikkeen näihin keskuksiin, nämä ns. "chakramerkabat" aktivoituvat ja alkavat yhtyä suuremmaksi merkabaksi sydänkeskuksen ympärille. Aivan samalla tavalla kuin ihmiskehon merkaba on osa suurempaa kollektiivista Maan merkabaa. Piirroksesta tulee myös selkeästi mieleen, että nämä merkaban mittasuhteet "paljastavat" samalla myös elämänpuun keskusten paikat, jolloin valokeho ja elämänpuu yhtyvät.

Oivallukseni liittyy siis jälleen tähän seksuaalienergian liikkeeseen ja etenkin sen merkitykseen ja sen tietoiseen käyttötarkoitukseen tässä ajassa. Jälleen kaikki tämä on kuin uusi "tien viitta" Ykseyteen ja että kaikki tiet vievät tässä hetkessä Ykseyttä kohti. Nyt tässä hetkessä ymmärrän taas enemmän sydänkeskukseni "sisäisen merkaban" rakenteesta ja sen aktivoimisen monimuotoisuudesta. Lisäksi koen nyt sisäistäneeni syvemmällä tasolla sen, miten kaikessa tämä sama muotojen rakenne ilmentyy, miten kaikki chakrat yhtyvät toisiinsa samalla tavalla ja miten tärkää on saavuttaa itsessään tämä sydämen alueella sijaitseva Ykseyden piste, tyhjyyden tila.

Koen myös, että kun suuntaan tämän seksuaalienergian kautta ilmentyvän merkaban voiman ja valon itseeni, sisinpääni, kosketan sillä todellisuutta itsessäni ja Ykseyden tilaa sisimmässäni. Ja samassa tämä valtava voima ja valo koskettaa kaikeutta ja kaikkea olevaa. Antaessani tämän sisimmästäni kumpuavan valon ja voiman Pyhän Hengen käyttöön Ykseyden pisteen kautta, se ilmentyy kaikkialla ja kaikessa juuri siinä hetkessä.

Kun merkaban valo ja voima ovat yhtyneet Ykseyteen minussa, koen, että olen palannut siinä hetkessä Jumalan alttarin ääreen ja olen jälleen yhtä Hänen kanssaan.

Avainsanat: valokeho, vesica piscis, merkaba, valokeho, ykseyden piste

Kohti Ykseyttä

Perjantai 21.8.2009 klo 22.44

Viime viikot ovat olleet harvinaisen mielenkiintoisia. Tuntuu kuin koko ajan tulisi lisää informaatiota monista eri lähteistä aivan valtavalla voimalla ja myös omasta sisimmästäni kumpuaa monenlaista tietoa unien, näkyjen ja oivallusten muodossa. Aiemmin elämässäni olen jollain tavoin torjunut juuri tällaisen informatiivisen energian läpivirtauksen ja nyt, kun sen avoimesti sallin tuntuu, ettei tiedon määrällä ole mitään rajaa.

Mistä sitten osaan erottaa mikä on "totuudellista" informaatiota ja mikä ylipäätään oleellista? Mistä voin tietää, mitä minun kuuluisi tällä kaikella tiedolla tehdä? Sen tiedän, ettei mihinkään täällä harhan tasolla pidä liiaksi kiinnittyä ja että tieto tai ymmärrys itsessään ei ole merkittävää. Kuitenkin sydämeni ohjaa minua olemaan avoin ja ottamaan vastaan kaikki mitä kauttani virtaa, ymmärsin näiden viestien sisältöä tai en. Ja tiedän, että kun aloitan ja lopetan päiväni kiittämällä Jumalaa siitä, että olen Hengen ohjauksessa juuri tässä Pyhässä hetkessä, tiedän, että näin on kaiken aikaa. Tämä Pyhä hetki on ikuisuus. Ja kaikki mikä kumpuaa Hengen ohjauksessa on tavalla tai toisella tarkoituksenmukaista ja oleellista vaikken asioiden merkitystä pystyisi itse vielä hahmottamaankaan.

Merkittävin oivallus tästä kaikesta informatiivisesta energiasta, jota olen saanut viime viikkoina kokea on, että aivan kaikki tieto, kaikki oivallukset ja kaikki merkitykset näyttävät tässä hetkessä johtavan samaan lopputulemaan. Kaiken informaation perimmäinen viesti näyttää olevan siirtyminen kohti Ykseyttä. Kuin tässä ajassa Ykseys todentaisi olemassaoloaan joka hetki ja ilmentäsi itseään niin monin eri tavoin, että kaikki tiet näyttävät johtavan kohti kaiken Alkulähdettä.

Kaikki pyhän geometrian sisältämät vihjeet ja näiden asioiden avautuminen näyttää liittyvän tähän nyt käsillä olevaan muutokseen. Samoin Suomen maantieteeseen, Maan chakroihin ja pyhiin paikkoihin liittyvä tieto ja myös henkilökohtaisella tasolla kokemani asiat liittyvät tähän muutokseen: siirtymiseen kaksinaisuudesta kohti Ykseyttä ja monen eri kokemuksen kautta olen saanut kokea, että kaikki liittyy kaikkeen. Että ei ole mitään, yksinkertaisesti ei mitään, mikä ei liittyisi johonkin jo aiemmin tuotettuun tietoon ja kaikki, mikä täydentää tässä ajassa saamiani oivalluksia liittyy tavalla tai toisella toisiinsa. Ja jälleen kerran lopulta suuntaan on kohti Ykseyttä.

Olen havainnut, että aiemmin kokemani ykseyden tila on saavutettavissa hyvin monenlaisin eri tavoin. Jokainen sielu osaa varmasti löytää itselleen sen parhaan ja juuri "oikean" tavan päästä kosketuksiin tämän tyhjyyden - kaikki ja ei mitään - tilan kanssa. Olen meditoidessani saanut tällä viikolla jo kaksi erilaista "menetelmää" päästä tähän ykseyden pisteeseen, jossa tämä harhan maailma katoaa ja jäljelle jää vain valo ja rakkaus - todellisuus, jossa ei ole mitään. Koen nyt tässä hetkessä, että tämä on myös yksi syy, miksi olemme täällä harhan tasolla. Sillä vain kaksinaisuuden harhan kautta voi saavuttaa tämän oivalluksen todellisuudesta. Vain yhdistämällä kaksi voi syntyä jälleen Yksi ja huomata, että todellisuudessa on koko ajan vain ollut tämä Yksi. Vain erillisyyden harhan kautta voi vapautua tästä unesta ja mielen harhasta. Ainoa merkittävä tehtävä meillä jokaisella on auttaa sekä itseään, että muita saavuttamaan tämä ykseyden tila ja kokemuksen kautta siirtää tämä tila pysyvästi tänne harhan tasolle. Tuoda symbolisesti taivas Maan päälle tämän ykseyden tilan myötä.

Oma kokemukseni näiden meditaatioissa saamieni menetelmien perimmäisestä ajatuksesta on se, että tulee tavalla tai toisella löytää sydämensä alueelta piste ja tämän pisteen kautta tämä Ykseyden tila on hyvin helposti saavutettavissa. Kokemukseni eroavat jonkin verran aiemmin oppimistani menetelmistä tavoittaa Sydämen pyhä tila. Kuitenkin lopputulos voi olla sama, käyttää sitten mitä menetelmää hyvänsä. Pääajatus olisi kuitenkin se, että luo aluksi puhtaan ja vapaan virtauksen maasta taivaaseen ja takaisin kuvitteellisen kehonsa läpi, antaa tämän virtauksen muodostaa kehosi ympärille haluamasi kokoinen valon tila, jonka keskellä itse olet. Kun tämän tilan sisälle luo mielikuvissaan ensin kaksinaisuuden, esimerkiksi kaksi harmonista palloa, jotka leikkaavat toisensa keskipisteistään syntyy keskelle tätä tilaa vesica piscis, jonka sisällä sinä olet. Tämä hieman siemenen muotoinen tila sinun ympärilläsi jakautuu kahteen kolmioon, toiseen jonka kärki on ylöspäin ja toiseen jonka kärki on alaspäin. Yhdistämällä nämä kaksi kolmiota (tai tetraedriä, jos pystyt hahmottamaan tilan kolmiulotteisena) syntyy tähti, jonka keskelle jää piste. Tämä piste on avain tilaan, jossa on kaikki ja ei mitään. Riittää, kun keskität ajatuksesi tähän pisteeseen ja annat itsesi kulkea mielikuvissasi tämän pisteen sisään. Huomaat pisteen laajenevan, kun lähestyt sitä ja kun sukellat, olet jo perillä. Vain antaudu tämän pisteen vetovoimalle ja huomaa, miten kirkkaasti se säteilee, kun sitä lähestyt.

Tämän pisteen voi siis toki savuttaa monin eri tavoin, tässä vain yksi esimerkki. Olen kuitenkin huomannut, että auttaa paljon, jos alkuun luo kaksi toisistaan erillistä kappaletta (palloa, kolmiota, tetraedriä, kartiota ja vaikka energiapyörrettä), jotka kohtaavat toisensa yhdessä pisteessä. Nämä kappaleet yhdistämällä ja keskittämällä ajatukset näiden kahden kappaleen keskipisteeseen voi hyvin helposti irrottautua tästä harhan tasosta. Tärkeää on myös se, ettei ala luoda tähän pisteeseen mitään vaan ainoastaan antautuu sen vetovoimalle ja sallii tyhjyyden kokemuksen ilmentyä tämän pisteen kautta. Kannattaa kokeilla!   

Kosketus

Torstai 13.8.2009 klo 17.17

Pysähdyin eilen miettimään tätä kollektiivisen tietoisuuden ajatusta ja sitä, miten todellakin Ykseys ilmentää itseään todeksi sen kautta. Tämä ajatus siitä, että olemme todellakin kaikki yhtä ja samaa ykseyttä saa tajuamaan todellisen vastuunsa jokaisessa hetkessä. Että jokainen minun kokemani kokemus ja tunne on yhtä kaiken olevan kanssa. Olen pohtinut aihetta ennekin mutta nyt ajatus lähti sisäisen maailmani tutkimusmatkasta, jonka kautta olen tunnistanut, että egoni harha on yhä syvällä sisimmässäni juurineen kaikkineen.

Olen huomannut potevani matkan jälkeisiä "vieroitusoireita" ja eksyväni ajatuksissani turhan usein erillisyyden harhaan ja sen kautta yksinäisyyden tunteeseen. Tiedostan kuitenkin samalla hyvin selkeästi, että tämä on vain yksi tapa, jolla pidän itseäni kiinni tässä harhassa ja että tämä tunne on todellakin vain itseni luomaa harhaa. Vaikeimmat "oireeni" liittyvät kuitenkin fyysisen tason läheisyyden kaipuuseen.

Läheisyyden kaipuu on jollain "salakavalalla" tavalla herännyt sismmässäni käytyäni äskettäin läpi lapsuuteeni liittyvän trauman ja alitajuisen harhan suhteestani isääni tässä elämässä. Koen, että on suuri lahja, että voin nyt tässä hetkessä antaa nämä kokemukset anteeksi itselleni, vapauttaa itseni siitä harhasta, että kokemukseni olisivat osa todellisuutta. Käytyäni läpi tämän sisäisen prosessin koin vapautuneeni jostakin hyvin syvällä tasolla olleesta syyllistämisen ja itseni aliarvioimisen harhasta. Koin olevani todella vapaa jostakin suuresta taakasta, jota en tiennyt edes olevan sisimmässäni.

Tämän sisäisen prosessin myötä havahduin tunteeseen, että tämä kokemani "trauma" suhteessa lapsuuteeni on jättänyt sisimpääni valtavan harhan fyysisen tason läheisyyden kaipuusta. Ja samalla koin ymmärtäväni syvemmin sitä kollektiivista "traumaa", joka meillä jokaisella on tämän harhan myötä. Miten valtava kollektiivinen trauma tässä asiassa ihmiskunnalla onkaan! Että henkilökohtaisella tasolla oleva pohjaton fyysisen tason läheisyyden puute on kaikessa olevassa koska olemme yhtä ja miten tärkeästä oivalluksesta on jälleen kyse.

Miten valtavan moni sielu kärsii tässä ajassa hellyyden ja kosketuksen puutteesta, yksinäisyyden harhasta ja erillisyydestä. Miten paljon kollektiivista rakkautta ihmiskunnassa saisi aikaan yksinkertaisesti hellän kosketuksen kautta. Arjen tasolla yhtäkkiä koin kollektiivisen kosketuksen puutteen jokaisessa päiväkodissa olevassa lapsessa, yksinäisessä vanhuksessa, sairaalavuoteella makaavassa sielussa, jokaisessa koululaisessa, yksinhuoltaja äidissä tai isässä jne jne. Tämä kollektiivinen kosketuksen puute ihmiskunnassa pyyhkäisi ylitseni kuin suuri harmaa aalto. Ja samalla minut valtasi suuri vapautuneisuuden tunne. Kun annan anteeksi itselleni nämä tunteeni ja itse itselleni luomat kokemukseni tästä kosketuksen puutteesta vapautan samalla kaiken muun olevan koska olemme yhtä.

Koen nyt ymmärtäväni myös paremmin miksi niin moni jää kiinni erilaisiin ihmissuhteisiin ja miksi niin monet etsivät parisuhteen kautta vastausta tähän kollektiiviseen läheisyyden kaipuuseen tämän tarpeen kuitenkaan koskaan tyydyttymättä. Ja että miten vapauttavaa on, kun voi koskettaa toista ja tulla kosketetuksi jäämättä kiinni tähän tarpeeseen sen kautta, että tiedostaa sallivansa itselleen ihmisyyden tasolla nämä hellyyden kokemukset ja samalla oikeasti olevansa sisäisesti ehyt, kokonainen ja vailla mitään tarpeita tai kaipuuta. Miten tämän tiedostamisen kautta voi vapauttaa koko ihmiskunnan.

Tajuan jälleen kerran yhä syvemmältä tasolta käsin miten suuri vastuu meillä jokaisella on omien tuntemustemme, kokemustemme ja etenkin ajatustemme suhteen. Että jokainen minun ajatukseni vaikuttaa kaikkeen olevaan ja kaikki ihmisyyden harhan tasot, joita itsessäni vapautan vapautuvat myös kollektiivisesti kaikessa olevassa.

Elämäni "kirjan sivuilla" - Kuolemattomia totuuksia lapsen suusta osa 2

Keskiviikko 12.8.2009 klo 22.24

Teimme alkuviikosta matkan Yyterin upeille rannoille nauttimaan kesän viimeisistä lomapäivistä ystävieni kanssa ja automatkojen aikana saimme nauttia tyttäreni ihmeellisistä pohdinnoista elämää suuremmista aiheista. Erään keskustelun aikana 8-vuotias jäi pohtimaan olisiko mahdollista, että eläisimme oikeasti vain kirjan sivuilla. Että jos elämä olisikin vain suuri "satukirja", jossa seikkailemme, niin kuka sitten olisi se, joka lukee tätä kirjaa? Ja missä tämä kirja mahtaisi oikeasti olla?

Välillä todella hätkähdän näitä upeita ajatuksia, joita tällaiset "uuden ajan" lapset tuottavat. Kun asiaa oikein miettii, niin juuri näinhän koko tämän harhan voisi kuvailla. Kuin olisi vain yksi suuri ykseys kuten tämä suuri kirja, jonka vain Jumala näkee todellisuuudesta käsin. Ja me ihmishahmot, kuvajaiset tämän "kirjan" sivuilla seikkailemme tämän ykseyden sisällä itse lainkaan ymmärtämättä, että emme ole todellisuudessa edes olemassa, olemme vain tämän loputtoman "sadun" hahmoja ja pidämme itse ajatustemme kautta kiinni tästä harhasta, että tämä "satu" olisi todellista. Kuitenkin todellisuudessa olemme itse sekä tämä kirja että myös Jumala, joka tätä tarinaa lukee kaikkeudesta käsin. Olemme itse luoneet itsemme tänne "sadun" maailmaan ja voimme vapauttaa itsemme tästä "satumaailmasta" oivaltamalla olevamme oikeasti jotain ihan muuta. Että todellisuudessa nämä itse keksimämme tarinat ovat aivan yhtä satua kuin mikä tahansa tarina kirjoissa, joita täällä harhan maailmassa kuvittelemme lukevamme.

On mahtavaa huomata, että voin halutessani nähdä tämän elämän "kirjan" toisin. Voin nauttia tästä upeasta seikkailusta elämän kirjan sivuilla ja kaikkien luomieni "satujen" kautta voin oppia uutta ja kasvaa sisäisesti kohti sitä päämäärää, että ymmärrän lopulta olevani todellisuudessa yhtä tämän ykseyden ja Jumalan kanssa. Voin havahtua huomaamaan, ettei oikeasti mitään kirjaa ole ollutkaan. Olin vain itse keksinyt sen ja pitänyt kiinni tästä seikkailusta.

Miten viisaita lapset voivat ollakaan ja miten upeaa on huomata tämän ykseyden todentavan olemassa olonsa myös täällä harhan maailmassa. Kollektiivinen tietoisuus ihmiskunnassa on loistava esimerkki siitä miten ykseys "todistaa" meille olevansa yhtä kaiken olevan kanssa. Kun joku jossain päin maailmaa alkaa opiskella Ihmeiden oppikurssia, voi moni muu sielu alkaa sisäistää tätä samaa ajatusta. Kun itse alan opiskella Kurssia, voin yhtäkkiä huomata lapseni ilmentävän sen sisältämiä oivalluksia ja ajatuksia pohdinnoissaan. Juuri tästä syntyy ajatus siitä, että olet itse vastuussa kaikista elämäsi kokemuksista omien ajatustesi kautta. Kun sinä itse muutat tapasi nähdä tämän itsesi ulkopuolelle projisoiman maailman, se muuttuu. Sinä itse olet ajatustesi kautta vastuussa siitä millaisessa maailmassa elät ja voit elää todeksi juuri niin kauniin, harmonisen ja rakkaudellisen maailman kuin haluat. Valinta on sinun. Juuri nyt on Pyhä Hetki, jolloin voit valita joko todellisuuden tai "satukirjan" välillä, voit valita ainoastaan näistä kahdesta vaihtoehdosta. Ei ole olemassa muita valintoja. Ainoastaan valinta ykseyden tai erillisyyden välillä.

Pyhä Henki johdata ja ohjaa minua tässä Pyhässä Hetkessä, joka on ikuisuus. Haluan tässä Pyhässä Hetkessä valita ykseyden ja antautua Jumalalliselle suunnitelmalle.

"Rakkaus laihduttaa" -Kuolemattomia totuuksia lapsen suusta osa 1

Perjantai 7.8.2009 klo 11.57

"Rakkaus laihduttaa" sanoi eilen kahdeksan vuotias tyttäreni pohtiessaan miksi isä on nyt hoikempi kuin ennen tai miksi hän itse joskus laihtuu tai lihoaa tässä fyysisessä olomuodossaan.

Jäin sitten oikein pohtimaan tätä ajatusta hetkeksi ja taas syntyi oivallus. Kun ihminen kokee rakastuneensa toiseen ihmiseen, löytäneensä onnellisuuden ja rakkauden elämäänsä, sitä usein ihan oikeasti laihtuu. Olo on kevyt ja kokee, ettei tarvitse mitään vaan on löytänyt etsimänsä. Ongelmana on vain se, että kun tämä rakastumisen huuma haihtuu ja tajuaa tämän onnellisuuden tilan olevan ohi, seuraa pettymys ja tunne epäonnistumisesta tai yksinäisyydestä.

Sinä päivänä, kun sielu löytää edes aavistuksen tästä todellisesta rakkaudesta, joka meidän jokaisen sisältä löytyy, syntyy pysyvä muutos. Itsensä ulkopuolelta etsiessään voi löytää vain hetkellisen onnen tai rakkauden kokemuksen, joka todellisuudessa on harhaa. Mutta kääntyessään sisäänpäin ja etsiessään rakkautta omasta sydämestään käsin voi kohdata Jumallallisen rakkauden, joka on täydellistä, pyyteetöntä ja aitoa. Yksikään ihmissuhde ei tähän yllä, yksikään fyysisen maailman kokemus ei voi korvata sitä todellista rakkautta, joka ykseydestä kumpuaa ja sallii kaiken.

Rakkaus on sisäinen tila, ykseyden ilmentymä ihmisyyden tasolla ja se todella "laihduttaa" niin kuin lapsen suusta juuri kuulin. Kun ihminen täällä maan päällä kulkiessaan löytää tämän sisäisen rakkauden tilan, joka ei ole riippuvainen mistään, ei kenestäkään toisesta ihmisestä, ei ulkoisista olosuhteista tai yleensä mistään fyysisestä, hän saavuttaa tilan, jossa ei enää tarvitse mitään. On kaikki ja ei mitään. Tällöin ihminen lakkaa täyttämästä tätä harhaa"puuttuvasta" kohdasta itsessään ja vapautuu fyysisen maailman riippuvuudesta, ylensyömisestä, nautintoaineista, nautinnon hakemisesta seksuaalisuuden, kauneuden, ihmissuhteiden, rahan, työn tai minkä tahansa kautta, jolla sielu aiemmin on "täyttänyt" tätä kuvittelemaansa"puuttuvaa" osaa itsessään.

Ykseyden tilassa, joka todellisuudessa olemme ei ole puutetta, emme tarvitse mitään, emmekä tällöin kiinnity mihinkään tässä fyysisessä harhassa. Ei ole mitään erityistä tai eriarvoista. Vallitsee täydellinen yltäkyylläisyys elämän harhan kaikilla osa-alueilla ja sisäinen rauha. Rakkaus yksinkertaisesti vain on.

Ykseyden "palapeli"

Torstai 6.8.2009 klo 23.15

Tämän kuluneen viikon aikana olen kokenut jälleen vapautuneeni monesta eri harhan tasosta ja samalla olen alkanut oivaltaa yhä enemmän,  miten kaikki täällä harhassa ilmentyvä yhtäkkiä liittyy toisiinsa. Kuin näkisin valtavan palapelin edessäni ja yhtäkkiä alkaisin hahmottaa kokonaisuuden, todellisen "kuvan" tässä palapelissä.

Englannin matkan aikana ja sen jälkeen olen saanut vahvistusta siihen, että tässä ajassa on kysymys suuremmassa mittakaavassa jonkin vanhan päätöksestä ja uuden alkamisesta. Olen oivaltanut myös sen, että koska ihan oikeasti me olemme kaikki yhtä, Ykseyttä, niin omat oivallukseni ja kokemukseni ovat myös yhtä. Että ei ole mitään henkilökohtaisia "saavutuksia" tai edes henkilökohtaisia kokemuksia. Jokainen osa kollektiivista tietoisuutta on samaa alkulähdettä ja siis oikeasti vain yksi tietoisuus. Jokainen ajatus on yhtä, jokainen kuvitteellinen kokemus täällä harhan ulottuvuudessa on yhtä, jokainen tunne on yhtä. Ja yhtäkkiä alan tajuta, miten suuren asian äärellä oikeasti olen. Ei todellakaan ole samantekevää, mitä ajattelen tai teen. Että jokainen askel, jonka polullani otan, tulee ottaa rakkaudesta käsin  ja Pyhän Hengen johdatuksessa tai muuten se on askel kohti erillisyyttä. Että oikeasti ei ole mitään muuta kuin Ykseys. Millään muulla ei ole merkitystä.

Toinen hyvin paljon minua havahduttanut oivallus tässä hetkessä on se, miten tämän ykseyden voi saavuttaa ja säilyttää pysyvästi tietoisuudessaan. Koen, että eräs merkittävä avain tähän on se muutos, jota tämä planeetta ja ihmiskunta käy juuri tällä hetkellä läpi. Olemme matkalla kohti sisäistä feminiinisen ja maskuliinisen puolen täydellistä yhdentymistä. Tämä muutos on saanut alkunsa jo vuoden 2008 alussa mutta nyt tämä yhteenliittymä on todellakin käsillä. Se, että ihmisinä koemme olevamme erillisiä ja pyrimme etsimään "puuttuvaa osaa" usein itsemme ulkopuolelta saa aivan uuden näkökulman, kun ymmärrämme, että tämä Jumalan poika, kristusvalo meissä kaikissa saa voimansa oman sisäisen feminiinisen ja maskuliinisen osan harmoniasta ja täydellisestä yhtymisestä yhdeksi.

Kun chakrajärjestelmämme on nyt siirtymässä 7 chakran järjestelmästä kohti 14 chakran järjestelmää syntyy kahdesta 14:sta järjestelmästä numerologisesti 28, eli 2+8=10 toisin sanoen Ykseys ja täydellinen yhteys tähän Ykseyteen. Tämä oivallus minulle ilmentyi unen kautta, jossa minulle näytettiin erästä peltokuviota, joka syntyi samana päivänä, kun palasimme takaisin Suomeen. Herättyäni päässäni oli hyvin kirkkaasti numerot 7, 14 ja 28 ja tiesin, että tämä uni liittyy jotenkin aiempiin kokemuksiini ja oivalluksiini.

Koen, että tämä kahden yhtyminen harmoniseksi yhdeksi on avain ja kuvaa sitä prosessia, joka meissä jokaisessa tapahtuu juuri nyt huomasimme sitä tai emme. Myös tämä nolla on hyvin merkittävä osa tätä avainta: kun nollan sisään laittaa ykkösen syntyy kehä, joka sulkee tämän ykkösen sisäänsä. Nolla siis ilmentää tätä sulkijaa, päättymistä ja ykseyteen siirtymistä kahden puoliskon kautta eli feminiinisen ja maskuliinisen osan yhdentymistä yhdeksi. Tässä linkki kuvaan peltokuviosta, jonka unessa näin.

http://www.cropcircleconnector.com/2009/ogbourne/ogbourne2009.html

 

Olen lisäksi saanut unien ja rakkaiden ystävieni kautta vahvistusta tälle informaatiolle ja oivaltanut, että tämän kristusvalon ilmentämisen seuraava avain on seksuaalienergian voiman ymmärtäminen todellisuudesta käsin. Oma kokemukseni tässä maailmassa on, että juuri seksuaalienergia on todellinen väärinymmärryksen ilmentymä tässä harhassa. Tätä energiaa käytetään ja on käytetty jo ikiajat täysin egolähtöisesti, keskittyen nautintoon, itsensä tai kumppanin tarpeiden tyydyttämiseen tai vallankäytön välineenä. Todellisuudessa seksuaalienergia on sisäisen flowmme alkuvoima, virtaus, joka puhtaasti ilmentyessään antaa valtavan voiman sisäisen valon loistoon ja Jumalallisen rakkauden manifestointiin elämän kaikilla osa-alueilla. Tämä energia on ollut ihmiskunnassa hyvin pitkään vaiettu, peitelty ja hävetty osa ihmisyyttä. Seksuaalisuuden kautta ihmiskunta on pitänyt itsensä kiinni tässä harhassa ja sen myötä valinnut yhä uudelleen erillisyyden omasta Jumalallisesta alkulähteestään. Nyt ymmärrän, että tämä seksuaalienergian vapaa virtaus -sallien jumalallisen voiman ilmentyä kauttamme tämän energian virratessa- on rakkauden ja valon todellinen "ydinreaktori". 

Koen myös, että tämän matkan aikana olen saanut upean kokemuksen siitä, mitä tämä Hengen ohjauksessa tapahtuva seksuaalienergian voima voi saada aikaan. Sisäinen valo moninkertaistuu ja ilmentyy kaikkien läsnäolijoiden sisimmästä, jumalallinen flow monikertaistuu ja eräänlainen "automaattiohjaus" toimii täydellisesti ilman fyysisen tai mielen tason ponnisteluja. Tämän energiavirran voiman sisäistäminen ja valjastaminen Pyhän Hengen käyttöön fyysisten kehojemme kautta on valtava harppaus ihmiskunnalle ja avain seuraavaan tietoisuuden tasoon siirtymiseen. Eräs tärkeimmistä oivalluksistani tämän ykseyden tilan ylläpitämisessä on kuitenkin se, ettei  jää kiinni näihin kokemuksiin vaikka ne olisivat mielen tasolla miten upeita tahansa. Kaikki kokemukset ovat kuitenkin lopulta vain osa tätä maallista harhaa ja olemme täällä fyysisessä harhassa juuri sitä varten, että voisimme saada näitä kokemuksia, olivatpa ne millaisia hyvänsä. Koen, että ainoa keino säilyttää tämä sisäinen flow ja ykseyden tila pysyvästi on antautuminen; täydellinen antautuminen Pyhän Hengen ohjaukseen ja Jumalallisen suunnitelman toteuttamiseen kauttamme. Kun löydät tämän täydellisen luottamuksen sisimmästäsi huomaat itse asiassa olevasi jo perillä.

Avainsanat: ykseys, seksuaalienergian merkitys, feminiinisen ja maskuliinisen puolen yhdentyminen

Uudelleen syntymä

Perjantai 31.7.2009 klo 17.34

Koen olevani täydellisen uudelleen syntynyt. Tässä hetkessä istun tässä tietokoneeni äärellä ja kuitenkin tiedän, etten se ole minä. Että tässä istuu vain "kuori" tai kuvajainen, joka kuvittelee naputtelevansa tekstiä kuvitteellisella tietokoneella ja että todellinen minä on aivan jotakin muuta.

Lähdin viime viikon maanantaina matkalle Englantiin, jossa minun oli määrä osallistua 11 muun henkilön kanssa eräänlaiselle pyhiinvaellusmatkalle kulkien halki Englannin pyhien ja energeettisesti voimallisten paikkojen. Minulla oli ennen tätä matkaa ollut jo hetken aikaa sellainen olo kuin olisin ollut kuolemaan tuomittu ja juuri astumassa mestauslavalle. Koin täydellistä sisäistä varmuutta siitä, että olen juuri oikeassa paikassa ja hetkessä ja kuitenkin voimakasta tunnetta siitä, että jotakin todella merkittävää tapahtuisi tällä matkalla. Päivää ennen matkaa kävin sisäisesti läpi prosessin, jossa kysyin itseltäni, olenko valmis siihen, etten kenties palaa tältä matkalta koskaan. Tunsin, että olin vihdoinkin valmis antautumaan Jumalan tahdolle ja Pyhän Hengen johdatukselle ilman pelkoa. Olin valmis.

Matkan ensimmäisistä hetkistä lähtien huomasin, että kaikki oli kuin ennalta suunniteltua. Tiesin, että olin mukana tässä upeassa ryhmässä merkittävästä syystä; täyttämässä oman osani kokonaisuudesta kuten jokainen muukin tästä 12 hengen rymästä. Lisäksi koin hyvin selkeää johdatusta asioihin, joita minun henkilökohtaisella tasolla tuli kokea, vastustamatonta vetovoimaa niitä ihmisiä kohtaan, joita minun tuli kohdata ja paikkoihin, joissa minun piti kulloisessakin hetkessä olla. Tämä voima oli kussakin hetkessä niin voimallinen, etten epäröinyt seurata tätä johdatusta.

Merkittävin käänne matkalla tapahtui ollessamme Glastonburyn kaupungissa, jossa tuntui kuin moni palanen olisi loksahtanut kohdalleen. Kohtasimme juuri "oikeat" henkilöt "oikeaan aikaan" ja kaikki tapahtui aivan ihmeellisessä flowssa. Toiseksi viimeisenä iltana ennen matkamme jatkumista Avenburyn peltokuvioalueelle kokoonnuimme Tor kukkulalle tekemään ryhmänä ääniharjoituksia. Paikalla olleet henkilöt muodostivat piirin Tor:in huipulla olevan tornin sisälle. Koin, että ääniharjoitusten avulla kukkulan keskelle avautui voimakas valon kanava, josta virtasi voimakasta kirkasta valoa. Olin nähnyt aiemmin unessa näyn, jossa minulle näytettiin violetin punaista Tor kukkulaa ja miten torni sen päältä otettiin pois ja sen alta avautui valtava valon kraateri. Kuva muuttui tämän valon avautumisen myötä valtavan kirkkaaksi kullan ja valkoisen hohtavaksi valoksi ja eräänlainen valopallo nousi Torin laelle.

Tämän ryhmämme tekemän ääniharjoituksen ja mediatiivisen tilan myötä koin yhtäkkiä aivan valtavan voiman virtaavan kehooni ja sen läpi. Koin fyysisellä tasolla katoavani täysin ja kuitenkin tiedostin yhä olevani piirissä ihmisen hahmossa. Tämän valtavan voiman myötä tunsin olevani täydellisessä ykseydessä, olin kaikki ja ei mitään, pelkkää valoa tai rakkautta tai pikemminkin tyhjyyttä. Ei ole sanoja kuvaamaan tätä kokemusta! Koen nyt tässä hetkessä, että olen saanut nyt kokemuksen siitä, mitä Jumala on ja mitä ykseys merkitsee. Tämä voima tuntui vääntävän kasvoni kohti taivasta ja kehoni aivan hajoamisen äärirajoille. Kuulin jonkun ryhmästä sanovan, että meitä kehotetaan nyt katsomaan ylöspäin ja ylhäällä tornissa istui kaksi täysin valkoista kyyhkystä ja yksinäinen valkoinen höyhen leijaili alas taivaalta.

Kun tämä valtava voima lakkasi virtaamasta lävitseni, tajusin putoavani polvilleni maahan ja kyyneleet valuivat pitkin kasvojani. Olin aivan valtavan täynnä valoa ja rakkautta. Olin täynnä kiitollisuutta ja uudenlaista voimaa. Tämä olotila jatkui tapahtuman jälkeenkin ja koko illan koin olevani samanaikaisesti irti kehostani  ja kuitenkin läsnä kulloisessakin hetkessä. Kuin olisin katsellut itseäni jostakin pääni ylä-taka-viistosta ja se kehollinen minä, joka olin siihen asti kuvitellut olevani, olisi vain hahmo, joka kulkee kadulla ja "näyttelee" ennalta määrättyä näytelmää. Tajusin hyvin voimallisesti, että tämä kokemus muuttaisi kaiken. En ollut enää se minä, joka matkalle oli lähtenyt, en katsellut tätä maailmaa fyysisten silmieni kautta vaan täysin uudelta tasolta. Pohdin jossain vaiheessa, että mahtaako tämä tila jäädä pysyväksi ja että palaanko fyysiseen kehooni enää lainkaan.

Seuraavana aamuna herätessäni tunsin olevani jälleen kehoni sisäpuolella mutta aika ajoin huomasin kuitenkin "pullahtavani" ulos tästä harhan tilasta. Huomasin, että matkan aikana kykenin saavuttamaan vastaavan tilan hyvin helposti ja usein meditoidessamme ryhmänä tai tehdessämme myöhemmin lisää ääniharjoituksia peltokuvioilla palasin useasti aiemmin kokemaani tilaan. Täydelliseen rauhan ja tyhjyyden olotilaan, jossa ei ollut mitään fyysistä. Koin parissa tilanteessa myös myöhemmin tämän voimallisen valon virran kulkevan lävitseni ja toimivani jollakin tavalla muuntajana tai antennina muulle ryhmälle. Kuin minun kauttani virtaava voima olisi ilmentynyt kaikkien ympärilläni olevien rakkaiden ihmisten kautta erilaisissa muodoissa.

Glastonburyssä ollesamme tapasimme myös erään paikallisen pariskunnan, joka myöhemmin liittyi seuraamme peltokuviolla juuri ennen kotiinlähtöämme. Teimme heidän kanssaan myös yhdessä ääniharjoituksia ja meditoimme viimeisellä peltokuviolla. Meditaation alussa Chris kävi laittamassa kristallin vasempaan käteeni. Tunsin tässä kristallissa suurta voimaa ja informatiivista energiaa mutten vielä ymmärtänyt miksi hän sen minulle antoi. Pois lähteissämme Chris kävi kertomassa minulle, että tämä kristalli on avaruusveljien lahja Suomen kansalle ja että minun tuli vain katsoa sitä tarkkaan niin se avautuisi minulle. Hänen puolisonsa Tanya kertoi, että tämä kristalli oli ollut mukana eräässä pyhässä seremoniassa ja sen sisään oli mennyt jonkinlainen valo tai tietoisuus.

Yhä kaikesta kokemastani hämmentyneenä palasimme kotiinpäin ja paluulennolla otin kristallin jälleen vasempaan käteeni ja liitin toisen käden sormet yhteen vieressäni istuvan ystäväni sormiin. Samassa tunsin jälleen valtavaa voimaa, kuin tämä kristalli olisi asettunut kämmeneeni kuin puuttuva pala palapeliin. Kuin kristalli olisi ollut osa minun kämmentäni. Näin tämän kristallin sisällä elävän, tietoisen valon, samanlaisen, jonka olin nähnyt aiemmin eräällä peltokuviolla maatessani. Tämä valo oli liikkuva, reagoiva, voimallinen ja tunsin sen suuren tietoisuuden. Peltokuviolla nähdessäni tämän elävän valon pyysin mielessäni, että minulle näytettäsiin tarkemmin sen rakennetta, jotta ymmärtäisin mikä se on. Näin tällöin kaksi kirkasta valokiekkoa, jotka pyörivät kiihtyen ensin itsensä ympäri ja sitten lopulta yhtyen yhdeksi valtavaksi valokiekoksi. Tämä yhdentyminen sai aikaan kuin eräänlaisen ydinräjähdysmäisen valopallon, joka oli tämä elävä valo.

Lentokoneessa päätin siis antautua jälleen tälle elävälle valolle ja informaatiolle, jota se piti sisällään. Samassa koin elävästi miten lentokoneemme nousun jälkeen alkoikin pudota alas, miten ihmiset yrittivät pelastautua ja hypätä kyydistä. Koin vapaan pudotuksen tunteen ja ajattelin, että "Tapahtukoon Jumalan tahto" ja että olen valmis kokemaan sen mitä tulossa on, onhan tämä kaikki lopulta vain unta ja harhaa, joten mitään pahaa ei voisi tapahtua. Tämä ajatus ikäänkuin avasi jotakin tässä kädessäni olevassa kristallissa ja tajusin, etten voisi käyttää sen voimaa milloinkaan yksin, että minun tuli toimia muuntajana ja että sen sisältämä informaatio ilmentyisi ympärilläni olevien ihmisten kautta, toimisin vain välikappaleena. Lisäksi minut valtasi voimakas tunne siitä, että tämä vapaan pudotuksen kokemus oli merkittävä, eikä liittynyt mitenkään fyysisessä maailmassa lentokoneeseen.

Minulle näytettiin, että tulevaisuudessa pitäisi rakentaa eräänlainen "todellisuus simulaattori", johon ihminen voisi turvallisin mielin mennä, istua tukevasti alas tietäen, ettei mitään pahaa voi tapahtua ja sitten tämän simulaattorin avulla ihminen voisi erilaisten ääni-, valo- ja liike-efektien myötä kokea tämän vapaan pudotuksen tilan, jonka kautta päätyisi eri harhan dimensioiden ja valotunnelin läpi ykseyden tilaan, jossa ei ole mitään, tyhjyyteen. Tulisi luoda illuusio illuusion sisälle! Luoda kokemus todellisuudesta tänne harhan tasolle käyttäen apuna tämän kuvittelemamme harhan työkaluja. Kun sielu saisi tällaisen simulaattorin avulla omakohtaisen kokemuksen todellisuudesta täällä harhan maailmassa, hän muistaisi alkulähteensä ja ei voisi enää olla pyrkimättä tähän päämäärään.

Tämä tekemäni matka on muuttanut kaiken. Koen yhä, että nämä kokemukset ovat johdattaneet minut tilaan, joka on jollain uudella tavalla pysyvä ja tyyni. Minussa on sisäinen rauha ja olen sanoinkuvaamattoman täynnä kiitollisuutta siitä, mitä kokenut. Tässä hetkessä tuntuu, se yhteys jonka nyt olen kokenut on meissä kaikissa ja kaikkialla. En voi kadottaa tätä tilaa, koska se on jotakin sellaista, joka minä todellisuudessa olen.

Jälleen G. R. Renardia lainaten: "Minä olen kuolematon henki. Minun kehoni on vain kuvajainen, jolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa mikä minä todellisuudessa olen."

Tämä lause ja koko Ihmeiden Oppikurssi tuntuu ilmentyvän todeksi sitä mukaan, kun matkaan polullani.  Olen yhä täällä harhan maailmassa, koska niin on tarkoitus. Koen, että olen täällä omalta osaltani toteuttamassa pyhää elämän tehtävääni toimien Jumalallisessa ohjauksessa ja sallien kuolemattoman hengen ilmentyä kauttani kussakin hetkessä. Olen kokemassa ihmisyyden harhaa ja opiskelemassa Jumalallista anteeksiantoa kussakin hetkessä tätä ihmeellistä unta.

:)

Lue lisää »

Avainsanat: matkakertomus, ykseyden kokemus

Kuolematon todellisuuteni

Maanantai 13.7.2009 klo 22.55

Palasin muutama päivä sitten lomamatkalta Itä-Suomesta. Tämän matkan aikana koin voimallisen johdatuksen ohjaavan minua erääseen paikalliseen kirjakauppaan. Kävelin täysin umpimähkään nurkassa olevan kirjahyllyn luo ja tartuin ilman mitään erityistä ajatusta johonkin hyllyssä olevaan kirjaan. Tämä kädessäni oleva kirja oli "Kuolematon todellisuutesi - Miten vapautua syntymän ja kuoleman kierrosta."  Tunsin sydämessäni riemua ja tiesin, että minut oli ohjattu tämän kirjan ääreen tärkeästä syystä. En ole lukenut Gary R. Renardin kirjoittamaa aiempaa kirjaa "Maailmankaikkeus katoaa" mutta olin toki kuullut siitä mainittavan useasti. Tiesin, että hänen kirjoissaan on tiivistettynä ydin siitä, mitä Ihmeiden oppikurssissa opetetaan.

Tajusin heti kirjan alkumetreillä, että minun tulisi aloittaa hyvin pian elämäni toinen ja todennäköisesti viimeinen kurssini tässä elämässä, Ihmeiden Oppikurssi. Olen keskustellut läheisten ystävieni kanssa useastikin Ihmeiden Oppikurssista ja sen sisältämistä näkemyksistä mutta tätä ennen en ollut kokenut kutsumusta tarttua teokseen itse. Nyt tämän Kuolematon Todellisuutesi- kirjan myötä tajuan, että kaikki on todellakin juuri niin yksinkertaista kuin olen ajatellutkin. Kirjan ihanan humoristinen ja innoittava tapa lähestyä Ihmeiden Oppikurssia suorastaan hurmasi minut. Aivan ihmeellistä, miten yhteen pieneen kirjaan on onnistuttu tiivistämään kaikki oleellinen!

Huomaan nyt, että olen jo kauan ollut totuuden äärellä mutta vasta nyt näen "metsän puilta". Ihmeiden oppikurssin ydinajatukset tuntuvat minusta tutuilta ja hyvin totuudenmukaisilta, itseasiassa hyvin itsestään selviltä. Kuitenkin huomaan nyt, että moni muu oivaltamani asia tässä elämän harhassa on osoittanut suunnan juuri tätä samaa päämäärää, täydellistä ykseyttä ja Jumalan ikuista läsnäoloa, kohti mutta vasta Ihmeiden Oppikurssi tuntuu antavan minulle yksinkertaisen vastauksen siihen, miten pääsen tähän päämäärään pysyvästi.

Koen nyt, että valaistuminen on juuri tätä, se todellisuus, jota emme useinkaan täältä harhan maailmasta käsin näe. Valaistuminen on itseasiassa se tila, jossa olemme koko ajan - kuolematon yhteytemme Pyhään Henkeen ja Jumalaan. Valaistuminen on heräämistä tästä sikeästä unesta, jossa luulemme elävämme kuvitteellisessa maailmassa kuvitteellisina ihmiskehoina.

Tästä unen harhasta olen päättänyt nyt herätä ja sen vuoksi olen aloittanut Ihmeiden Oppikurssin työkirjan harjoitukset. Etenen tässä heräämisessäni ja anteeksiannon oppitunneissani päivä kerrallaan pyrkien säilyttämään jokaisessa unen hetkessä yhteyden Pyhään Henkeen ja ykseyteen, soveltaen oppimaani kaikkeen mitä kohtaan tässä elämäksi kutsumassani unessa.

Olen innoissani tästä kaikkeuden ihmeellisestä yksinkertaisuudesta! Odotan innolla seuraavaa hetkeä tässä unessa ja jokaista upeaa mahdollisuutta oppia lisää anteeksiantamuksesta ja kuolemattomasta todellisuudestani.

Gary R. Renardia lainaten:

" Joka päivä, kun annat anteeksi, maailman erheiden seuraukset sulavat kuin lumi palavassa tulessa. Ei enää syyllisyyttä, ei enää karmaa, ei enää pelkoa tulevasta. Sillä sinä olet kohdannut itsesi ja löytänyt viattomuutesi, joten kaikki käy yhtä luonnollisesti kuin Jumala.

Ei enää syntymistä tai kuolemaa; ne olivat vain ajatuksia. Jos sattuisit tulemaan takaisin auttaaksesi muutamaa muuta löytämään tien, niin olkoon niin. Mutta sinä et ole keho, sinä olet rakkaus, eikä väliä ole sillä, missä rakkaus näyttää olevan. Sillä jos on rakkaus, ei voi olla väärässä.

Tulee päivä, jolloin kärsimys on mahdotonta, rakkaus vallitsee kaikkialla eikä ole muuta kuin totuus. Olet kaivannut tätä ikuisesti, useinmiten hiljaisesti tietämättä sitä itsekään. Tunnet nyt itsesi varmemmin, eikä rakkaus ole unohtanut ketään.

Tulee päivä, jolloin ihmiset laulavat hengen laulua niiden itkuvirsien sijaan, jotka kätkevät alleen totuuden Äänen. Tulee päivä, jolloin veljesi ja siskosi juhlivat keskenään.

Ja tulee päivä, jolloin ei enää tarvita päiviä. Ja sinä olet elävä ikuisesti yhtenä kuolemattoman todellisuutesi pyhyydessä."

Avainsanat: Kuolematon todellisuus, valaistuminen, Ihmeiden oppikurssi, Pyhä Henki

Yhdeksän oivalluksen tie

Perjantai 19.6.2009 - Terhi

Yhdeksän oivalluksen tie

Englanninkielinen alkuperäisteos:

James Redfield , The Celestine Prophecy

 

"Älkää etsikö mielestä vaan sielusta, sillä tulossa oleva elämä on jo täällä avatakseen maailmamme. Katsokaa vain tarkasti, antakaa silmienne nähdä."

"Oivallukset on koettava itse, käsikirjoituksen täytyy toteutua omassa elämässänne ja maailma nähdä sellaisena kuin se oikeasti on."

1.  Huomaamme elävämme maailmassa, joka on täynnä tarkoituksellisia yhteensattumia ja kohtaamisia.

2.  Kun yhä useampi huomaa tarkoituksellisuuden, maailmankuvamme uudistuu täysin.

3.  Maailmankaikkeutemme osoittautuu pyhäksi ja energian täyttämäksi. Kaikki ympärillämme on jumalallista energiaa, jonka alamme vähitellen nähdä ja käsittää.

4.  Silloin ymmärrämme, että ihminen, joka on aina tuntenut olonsa epävarmaksi joutuessaan olemaan erossa tästä pyhästä energialähteestä, on yrittänyt saada itselleen energiaa hallitsemalla muita ja aiheuttanut näin kaikki ihmisten väliset konfliktit.

5.  Ja ainoa ratkaisu tilanteeseen on luoda yhteys jumalaiseen energiaan, rakkauteen,  joka laajentaa kykyämme havaita kauneutta ympärillämme  ja opettaa meidät tiedostamaan korkeamman henkisen minämme.

6.  Tämä tietoisuus päästää meidät tarpeestamme hallita muita  ja näyttää meille tehtävämme,  joka osaltaan vie ihmiskuntaa uudelle tietoisuuden tasolle.

7.  Tehtävämme etsintä voi vapauttaa sisäisen intuitiomme, joka johtaa meitä, ja jos käsitämme saamamme merkit aina myönteisesti, saa liikkeelle tehtävämme paljastavan yhteensattumien vuon.

8.  Kun kyllin moni meistä liittyy tähän kehityksen vuohon, antaen energiaansa muiden korkeamman minän käyttöön, saamme aikaan uuden yhteiskunnan,  jossa energiatasomme ja havaintokykymme kehittyvät korkeammalle.

9.  Tällä tavoin olemme osa evoluution kulkua, aina alkuräjähdyksestä kehityksen huipulle. Meihin kerääntyy sukupolvien saatossa niin paljon energiaa, että astumme lopulta taivaaseen, joka on meidän silmiemme edessä.

- James Redfield

Avainsanat: yhdeksän oivalluksen tie

Minun tarinani

Keskiviikko 17.6.2009 - Terhi

Minun polkuni

Minun henkinen tieni sai vauhdikkaan aloituksen kesällä 2005, kun osallistuin elokuussa rakkaan äitini myötävaikutuksella elämäni ensimmäiselle henkiselle kurssille. Oma ajatukseni tässä vaiheessa oli lähinnä halu auttaa kurssin aikana keittiössä ja samalla hiukan seurata sivusta mitä kurssi tarjoaa. Kurssin aikana teimme muutamia meditaatioharjoituksia ja kokeilimme mm. aurojen katsomista, maadoitusta ja automaatiokirjoitusta. Kurssin jälkimmäisenä päivänä jotakin ihmeellistä tapahtui. Yhtäkkiä vain huomasin tuottavani tekstiä automaatiokirjoituksella ja koin hyvin voimakkaan nostavan ja pyörivän energiavirran ympärilläni. Tätä kokemusta ennen en ollut mielestäni kokenut elämässäni mitään "erityistä" tai ollut oikeastaan edes kiinnostunut henkisyyteen liittyvistä asioista.

Lapsuudestani muistan hyvin vähän mutta muistan, että olen aina jossain syvällä tasolla tiennyt, että on olemassa jotakin fyysistä itseäni suurempaa ja olen lapsuudessa aina rukoillut luottaen siihen, että Jumala on jossakin kaukaisuudessa ja on läsnä. Elämäni lapsena ja nuorena tuntui usein vain virtaavan ohitseni melko helposti ja tasaisesti. Koin aina olevani jollain tapaa hyvin erilainen kuin muut ympärilläni. Kuvittelin usein, ettei kukaan tässä maailmassa oikeastaan ymmärrä minua, minun tunteitani ja ajatuksiani. Koin olevani sisäisessä maailmassani hyvin yksinäinen ja outo. Kuitenkin monet erilaiset ihmiset ja kokemukset ajautuivat elämääni kuin "sattumalta" ja tuntui, että olin jonkinlaisessa "autopilotti" ohjauksessa. Kuin olisin ennalta vain jotenkin tiennyt, että minusta pidetään huolta ja kaikki järjestyy kunhan vain itse uskon niin.

Tämän ensimmäisen kurssiviikonlopun jälkeen tunsin, että koko maailmani oli käännetty nurin. En ollut enää varma mihin uskon tai että olenko oikeasti lainkaan järjissäni. Jatkoin kuitenkin automaatiokirjoittamista itsekseni ja etsin vastauksia keskustellen erilaisten "oppaiden" kanssa. En kuitenkaan koskaan saanut sisäistä varmuutta viestien totuudenmukaisuudesta tai edes siitä kenen kanssa kulloinkin keskustelen ja opin luottamaan ainoastaan oman sydämeni ohjaukseen etsiessäni totuutta. Pohdin useasti miten voisin erottaa "väärän" informaation "oikeasta". Rukoilin usein apua ja ohjausta Luojalta, jotta osaisin valita oikein elämäni polulla. Tässä vaiheessa koin usein olevani hyvin yksinäinen ja eristäytynyt muusta "normaalista" maailmasta. Kävin kuitenkin edelleen töissä ja hoidin arjen asiat kuten ennenkin. Koin eläväni eräänlaista kaksoiselämää: olin arjen tasolla se tavallinen minä ja sitten yksinäisyydessä se henkinen minä, jolla oli valtava nälkä ymmärtää lisää ja oppia enemmän elämästä ja totuudesta.

Johdatusta

Seuraavana vuonna ajauduin asumaan Leppäkoskelle Sipilän kartanoon, jossa tajusin hyvin nopeasti, etten ole lainkaan yksin. Että on valtava määrä henkisiä ihmisiä, jotka etsivät minun laillani elämästään jotakin suurempaa merkitystä, aitoa rakkautta ja totuutta tästä kaikesta. Nämä puolitoista vuotta kartanolla olivat käänteentekevä nykyisen polkuni kannalta. Tapasin tänä aikana monia aivan upeita ja valoisia sieluja, joista kukin toi elämääni osaltaan jotakin uutta ja näiden kohtaamisten kautta sain kokemuksia, joita tuskin missään muualla olisin voinut osakseni saada.

Kohtasin erilaisia oppiläksyjä polullani myös muiden henkisten ihmisen kautta ja huomasin ehkä kaikkein tärkeimmäksi ohjenuoraksi sen, että kaikki vastaukset löytyvät minusta itsestäni ja että olen itse vastuussa omista kokemuksistani.

Muutin kartanolta pois syksyllä 2007, samoihin aikoihin kun paikka myytiin nykyiselle omistajalleen ja hieman ennen tätä samana keväänä koin, että olin vihdoin ymmärtänyt syyn minkä vuoksi olin päätynyt sinne asumaan. Olin kohdannut kartanolla kaksi henkisen polkuni kannalta merkityksellistä sielua ja päätynyt heidän opastuksessaan tutustumaan Valokehooli. Tästä alkoi seuraava askel eteenpäin henkisellä tielläni.

Yhtäkkiä oivalsin, miten yksinkertaista kaikki oikeastaan oli ja miten helppoa on löytää omasta sisimmästään vastauksia elämän haasteisiin. Tuntui kuin olisin löytänyt työkalupakin ja yhtäkkiä oivaltanut miten sen sisältämiä työkaluja voi hyödyntää. Vähitellen mielessäni kypsyi myös ajatus näiden elämän kokemusten ja sisäisten oivallusten jakamisesta muille. Alkoi tuntua siltä, että voisin ehkä auttaa toisia löytämään nämä yksinkertaiset työkalut ja oman sisäisen ohjauksensa jakamalla omia kokemuksiani heidän kanssaan.

Koen voivani auttaa juuri sinua avautumaan, ottamaan käyttöösi omat voimavarasi ja löytämään oman ytimesi ja korkeamman sisäisen ohjauksesi. Haluan auttaa juuri sinua matkallasi eteenpäin. Koen, että yhdistämällä voimamme ja valomme tässä ajassa saamme paljon enemmän aikaan niin yksilötasolla kuin myös koko kaikkeuden hyväksi.

Lue lisää »

Avainsanat: minun tarinani, valokeho

« Uudemmat kirjoitukset