Share |

Uusimmat kirjoitukset

Blogin arkisto

Siirry arkistosivulle »

Valaistu blogi

Kiitollisuudesta

Torstai 26.11.2009 klo 23.29

Olen tänään harjoitellut erityisesti kiitollisuuden tuntemista koko olemuksellani ja sydämeni pohjasta. On hämmästyttävää, miten suuri vaikutus sillä on, kun aloittaa päivänsä kiittämällä Luojaa kaikesta siitä, mitä olen Häneltä saanut. Sitä huomaa olevansa kiitollinen niin paljosta ja kiitollisuus täyttää yhtäkkiä koko olemukseni. Kiitollisuuden aiheita on riittänyt helposti koko päiväksi ja olen hämmästynyt siitä, miten helppo, vaivaton ja tehokas harjoitus tällainen onkaan.

Tämä syvä kiitollisuuden tunne muuttaa hetkessä aivan kaiken. Tunnen olevani täynnä valoa ja rakkautta joka hetki. Haluan vain säteillä tätä kiitollisuuden valoa kaikkialle ympärilleni ja alan havaita, miten maailma ympärilläni muuttuu. Kiitollisuuden tilasta käsin kaikki näyttää aivan erilaiselta kuin ennen. Jokainen kohtaamani ihminen on rakastava, ystävällinen ja lempeä. Maailma ympärilläni on täydellisessä rauhan tilassa. Kiitollisuudesta käsin näen vain rakkautta ja valkeutta.

Sydämeni pohjasta nouseva puhdas kiitollisuus on myös hyvin voimakas rukouksen muoto. Kiitollisuus luo todeksi reaaliaikaisesti siinä hetkessä kaiken sen, mistä kiitokseni lausun. Aivan liian harvoin sitä oikeasti muistaa yksinkertaisesti kiittää yleensä mistään. Paljon useammin sitä ajattelee, mitä puuttuu tai pohtii toinen toistaan turhempia ajatuskulkuja päivän mittaan. Tarkkailepa edes yhden päivän ajan omia ajatuksiasi ja laske montako kertaa kiität todella jostakin asiasta arjessa. 

On hyvin tehokasta muistaa aika ajoin pysähtyä kiittämään kaikesta siitä, mistä kokee aidosti olevansa kiitollinen. Olen esimerkiksi tänään halunnut kiittää Luojaa siitä, että Hän johdattaa minua. Olen halunnut kiittää siitä, että minua rakastetaan. Kiitän myös siitä, että olen saanut mahdollisuuden uudenlaiseen näkemiseen, anteeksiantoon ja sisäiseen rauhaan. Olen sydämeni pohjasta kiittänyt kaikista niistä ihmisistä, joita olen polkuni varrella saanut kohdata. Olen suuresti kiitollinen myös siitä, että olen tällä upealla matkalla kohti ykseyttä. Ja siitä, että Luoja ei ole hylännyt meistä ketään vaan kärsivällisesti ohjaa ja opastaa meitä kohti todellista päämääräämme.  Olen valtavan kiitollinen myös siitä, että minulla on mahdollisuus kuunnella hiljaisuutta ja toisaalta jakaa kauttani se tietoisuus, joka on ykseydestä. Olen kiitollinen siitä, että olen turvassa joka hetki ja että valkeus on kaikkialla, kunhan muistan sen pimeydestä löytää.

Tämä kiitollisuuden tulva on saanut minut myös ymmärtämään antamisen ja saamisen tasapainon jälleen uudella tavalla. Vaikka olen useasti ennenkin kuullut sanonnan "saat sen mistä luovut", vasta aivan hiljattain olen jotenkin yhtäkkiä oivaltanut tämän merkityksen konkreettisesti. Huomaan, että mitä enemmän itsestäni olen antanut Luojalle, Pyhälle Hengelle ja kaikkeudelle, sitä enemmän myös saan näitä Luojan lahjoja ja ihmeitä myös omaan elämääni arjen tasolla. Ehkä aiemmin olen jotenkin aktiivimmin vain yrittänyt luoda asioita sen pohjalta, mitä itse kuvittelen haluavani ja pyytänyt rukouksissani apua ja näiden itse luomieni toiveiden täyttymistä. Nyt tässä hetkessä koen, että olen elämäni aikana saanut niin paljon, etten voisi enää "pyytää" mitään enempää. Että toiveideni täyttymys on se, että annan itseni Luojan ohjaukseen ja Hänen instrumentikseen maan päälle. Kun annan ajatukseni, toiveeni ja haluni, saan samalla kaiken, mitä ikinään voisin kuvitella. Saan Hänen ihmeensä ilmentymään tässä hetkessä jokaiselle, joka näitä ihmeitä pysähtyy huomaamaan. Saan täydellisen rauhan ja tilan, jossa en "tarvitse" enää mitään.

Antaminen ja saaminen ovat itseasiassa täysin sama asia. Koska olemme täydellisen yhtä ja ykseydessä joka hetki, kaiken mitä annan muille, annan oikeastaan itselleni. Tämä on myös valtava kiitollisuuden aihe ja tekee elämästä hyvin yksinkertaista. Rakastamalla jokaista kohtaamaani sielua ja löytämällä valon heistä, rakastan itseäni ja löydän oman sisäisen valon itsestäni. Kiitän tästä oivalluksesta tässä hetkessä!

Täydellisen rauhan ja ilon tavoittaminen arjessa on usein hyvinkin yksinkertaista!

Avainsanat: kiitollisuus, antaminen ja saaminen

Viattomuus - Kuolemattomia totuuksia lapsen suusta osa 4

Torstai 12.11.2009 klo 22.25

Teimme tässä jonkin aikaa sitten pienen matkan pohjoiseen Rovaniemelle äitini ja tyttäreni kanssa. Eräänä aamuna 8-vuotias tyttäreni kysyi minulta: "Äiti, mitä tarkoittaa viaton?" Ja ennen kuin ehdin vastata mitään hän jo totesikin päättäväisesti: "Minä ainakin olen viallinen!"

Siinä hetkessä ajatus nauratti kovasti ja päädyimme mielenkiintoiseen keskusteluun siitä, että onko "viaton" oikeastaan vastakohta "vialliselle" vai ei. Ja että jos sanotaan, että jokainen lapsi on täydellisen viaton syntyessään niin milloin hänestä sitten tulee viallinen? Siinä hetkessä, kun hän alkaa uskoa tämän harhan maailman olevan todellisuutta vai vasta sitten, kun hän alkaa kokea olevansa "syyllinen" tai "syntinen" ihmisolento?

Keskustelu oli piristävä ja iloista huumoria täynnä siinä hetkessä. Kuitenkin jälkeenpäin pysähdyin taas miettimään lapseni alkuperäistä kysymystä. Miten oikeastaan ymmärrämme käsitteen "viaton"? Haluaisin uskoa, että meistä jokainen on todellisuudessa viaton ja täydellinen Jumalan lapsi. Ja että viattomuus olisi yhtä kuin valkeudessa olemista. Yhtä kuin olemista ikuisessa yhteydessä Pyhään Henkeen ja Luojaan. Että kukaan kaikkeudessa ei oikeastaan voi olla muuta kuin viaton koska olemme yhtä Luojamme kanssa. Koska Hän on yhtä meidän kanssamme ja täydellisen viaton ikuisesti.

Miksi sitten koemme ihmisyyden tasolla olevamme "viallisia" kuten lapseni asian ilmaisi tai syntisiä tai syyllisiä? Miksi kuvittelemme olevamme jotain muuta kuin viattomia? Onko sisimpäämme juurtunut niin voimakkaasti harha siitä, että aina pitäisi olla syyllinen ja uhri, aina pitäisi olla kaksi. Ja kun miellämme itsemme tiedostamattamme aina joko syylliseksi tai uhriksi, emme enää koe olevamme viattomia. Olemme eksyneet erillisyyden harhaan. Olemme unohtaneet alkulähteemme. Kuvittelemme olevamme Jumalasta erillisiä olentoja, vain kehoja täällä Maan päällä, yksinäisyyden ja pelkojen maailmassa. Harhan maailmassa.

Viattomuus on hyvin tärkeä avain tiellä valkeuteen. Viattomuus on myös avain ykseyteen. Kun muistat olevasi viaton, täydellinen ja rakastettu olento, huomaat olevasi paljon lähempänä sitä todellista olemustasi joka oikeasti olet. Muistat jälleen olevasi henki ja ikuisessa yhteydessä Luojaan. Huomaat, ettet koskaan oikeasti ole eksyksissä ollutkaan vaan olet koko ajan ollut kotona Luojasi rakkaudessa. Olet avannut silmäsi ja havahtunut vihdoinkin unestasi.

Vähintäänkin yhtä tärkeää on muistaa tämä viattomuus myös jokaisessa kohtaamassasi sielussa. Kun alat muistaa itse olevasi valoa täynnä oleva henki ja täydellisen viaton, huomaat pian, että koska olet yhtä kaiken olevan kanssa myös kaikki kohtaamasi ihmisolennot ovat aivan yhtä viattomia ja täydellisiä. Aivan jokainen, ulkokuoresta tai muodosta riippumatta. Tämän ajatuksen kautta olet jälleen lähempänä todellista Kristustietoisuutta itsessäsi. Voit nähdä jokaisen kohtaamasi sielun todellisessa olemuksessaan: täydellisenä Kristus-valon ilmentymänä ja viattomana Luojan lapsena.

Valkeudessa olemme jokainen viattomia. Valkeudessa olemme yhtä. Viattomuus on yhtä kuin ykseys ja yhtä kuin Luoja. Viattomuus on yhtä kuin Hänen voimansa meissä jokaisessa. Sinä olet täydellinen ja viaton.

Avainsanat: viattomuus, ykseys

Ihmissuhteet avaimena Kristustietoisuuteen

Maanantai 2.11.2009 klo 23.23

Oletko koskaan pysähtynyt miettimään miksi elämässäsi on paljon erilaisia ihmissuhteita? Onko sinulla koskaan ollut tunnetta, että jokin ihmissuhde on erityisen vaikea tai peräti aivan tarpeeton hyvinvointisi kannalta? Meillä jokaisella on monenlaisia ihmissuhteita: ystävyys-, perhe- ja parisuhteita sekä lukemattomia arkisia ihmissuhteita työssä, koulussa, kaupassa, harrastuksissa, asioidessa jne. Oletko ajatellut miten merkityksellisiä ovat nämä kaikki kohtaamasi ihmissielut, niin läheiset kuin satunnaiset kohtaamisetkin?

Olen huomannut omalla henkisellä polullani, että juuri kaikenlaiset ihmissuhteet ovat hurjan suuria kasvun mahdollisuuksia ja antavat myös loistavan mahdollisuuden peilata itseään ja omaa sisäistä tilaansa suhteessa aiempaan. Haluaisin tässä tuoda esiin hiukan syvällisempää näkemystä ihmissuhteista kaiken kaikkiaan. Koen, että aivan jokainen ihmissielu, jonka kohtaat polullasi, on merkityksellinen ja samanarvoinen. Jokainen kohtaamasi ihminen on Luojan sinulle antama lahja, jonka voit joko havaita ja hyödyntää oman sisäisen kasvusi kannalta tai sitten olla havaitsematta ja jatkaa eteenpäin entiseen malliin.  Jokainen ohittamasi mahdollisuus tulee eteesi yhä uudelleen ja uudelleen kunnes olet valmis kohtaamaan haasteen ja muuttamaan näkökulmaasi. Tilanteet ja erilaiset muodot näistä Luojan lahjoista vain vaihtuvat välillä uusiin.

Jokainen kohtaamasi ihmishahmo antaa sinulle ainutlaatuisen mahdollisuuden löytää todellinen Kristus sinusta itsestäsi. Jokainen tällainen mahdollisuus on avain huimaan harppaukseen kohti sisäistä valon ja rauhan tilaa, joka sinussa on, kunhan vain annat itsellesi mahdollisuuden tavoittaa tämä rauhatila sisimmässäsi. Kysymys on vain yksinkertaisesti siitä, miten sinä itse näet ja koet kohtaamasi ihmissielun.

Jokaisessa hetkessä on mahdollisuus valita, mistä ajatuksesta käsin lähestyt toista ihmistä tai tilannetta. Sinun oma ajatuksesi luo nämä kohtaamasi tilanteet ja sinun oma sisäinen tilasi heijastuu kuin peilistä tämän toisen sielun kohtaamisen myötä. Ja mikä hienointa, tämä ”peili” ei milloinkaan valehtele. Se paljastaa armottomasti oman sielusi sisäisen tilan ja todelliset syvimmät ajatuksesi ja tunteesi, tiedostit niitä sitten itse tai et.

Huimaa minusta on se, että yhtäkkiä tajuaa, miten suuri mahdollisuus meillä jokaisella on edessämme joka hetki useita kertoja vuorokaudessa! Että kysymys on lopulta vain siitä, että alamme nähdä nämä ihmissuhteet niiden todellisessa merkityksessään: Valtavina Luojan lahjoina, jotka on meille annettu rakkaudella vain siitä syystä, että voisimme niiden kautta oppia todellisen anteeksiannon merkityksen elämässämme. Näiden moninaisten ihmissuhteiden kautta saamme mahdollisuuden tavoittaa oman todellisen olemuksemme ja sisäisen Kristus-valon itsessämme. Voimme ymmärtää olevamme täällä harhan maailmassa vain ja ainoastaan siitä syytä, että voisimme harjoittaa anteeksiantoa ja sen tehdessämme huomata olevamme yhtä Luojan ja jokaisen kohtaamamme sielun kanssa.

Koetapa huviksesi millainen vaikutus sisäiseen tilaasi on sillä, että päätät vaikka vain yhden ainoan päivän ajan elämästäsi katsoa jokaista - aivan jokaista - vastaasi tulevaa olentoa rakkaudella ja ilolla. Ei ole merkitystä sillä tapaatko päivän aikana yhden vai kenties viisikymmentä sielua. Katso jokaista heistä täysin samanarvoisesti, katso rakasten ja lempeästi ja sano sitten mielessäsi: ”Minä olen kuolematon henki ja täydellisesti yhtä Sinun kanssasi tässä hetkessä. Rakastan Sinua täysin ja täydellisesti.”

Älä anna minkään ulkoisen asian vaikuttaa itseesi tai ajatuksiisi kohdatessasi erilaisia ihmissieluja. Keskity ainoastaan säilyttämään täydellinen rakkauden ja ilon tunne sisimmässäsi jokaisessa kohtaamisessa. Saatat huomata, miten helppoa on saavuttaa tunne ykseydestä ja siitä, että olet yhtä juuri tämän edessäsi olevan ihmissielun kanssa. Päätä, että näet jokaisen kohtaamasi ihmishahmon taakse ja etsit Kristuksen valoa ja rakkautta hänen olemuksensa sisältä. Löytäessäsi tämän valon edessäsi olevasta ihmishahmosta, olet todellisuudessa löytänyt oman sisäisen Jumalan osasi ja Kristuksen sinusta itsestäsi. Voin lämpimästi suositella tällaista näkökulman muutosta. Kannattaa kokeilla!

Avainsanat: ihmissuhteet, kristustietoisuus, ykseys