Sunnuntai 14.12.2025 klo 11.18
Vuoden viimeiset viikot ovat käsillä ja jollakin tavalla tuntuu siltä kuin ympyrä sulkeutuisi. Jotakin vanhaa päättyy ja uutta alkaa juuri näillä hetkillä ja tässä ajassa.
Samaiset voimalliset rauhan ja tasapainon vahvistamiseen kutsuvat energiat ovat olleet ilmassa koko syksyn ja tämän vuoden loppupuolen, jotka jo viime vuonna kuljettivat kohti huikeita muutosenergian voimia. Kuin tuo viime vuoden joulukuun alkupuolella tiivistynyt virtaus olisi nyt saapumassa kohtaan, jossa virtaus tasaantuu. Kuohuvasta koskesta ja sen töyssyistä olemme siirtymässä hiukan tasaisempaan lahdelmaan, jossa virtaus kulkee jossakin pintaa syvemmällä eikä meno ole yhtä rajua. Toivo jostakin tyynestä ja tasapainoisemmasta ajasta luo uskoa siihen, että mikä tahansa voi olla mahdollista.
Jos jotakin olen tässä ihmiselämässäni oppinut niin sen, että kaikki on mahdollista - niin hyvässä kuin uhkakuvien toteutumisessa. Jos on mahdollista suistua tasapainoisesta maailmanjärjestyksestä tilaan, jossa ihmiskunta on ollut viimeiset 10 vuotta, niin on mahdollista myös se, että löydämme yhdessä tien takaisin johonkin uudenlaiseen tasapainoon. Ei ehkä siihen, mitä oli ennen mutta johonkin vakaammalle maaperälle rakennettuun uuteen. Toivo vallitsee tässä hetkessä.
Mikäli minulla olisi valta esittää maailmankaikkeudelle yksi toive tulevalle vuodelle ja maailman tulevaisuudelle, niin toivoisin ihmiskuntaan lisää myötätuntoa. Ensimmäinen askel kohti myötätunnon vahvistamista tässä ajassa ja jokaisen yksilön elämässä on minusta se, että vahvistaisimme jokainen kykyä muistaa, että jokainen olento täällä maan päällä on juuri sellainen kuin on jotakin aiempaa taustaa vasten. Eräs takavuosien kollegani käytti usein termiä ”toisen toiseus”, kun puhuimme siitä, miten jonkin haastavan tilanteen tai asiakkaan voisi kohdata empaattisemmin. Välillä on vaikea muistaa sitä, että se oman arjen tai elämän todellisuus voi olla hyvin kaukana jonkun toisen todellisuudesta. Emme aina edes yrittämällä ymmärrä riittävästi erilaisista todellisuuksista ihmisyydessä. Tunnemme ja ymmärrämme usein vain oman todellisuutemme.
Myötätunto on ehkä kaikista tärkein yksittäinen asia, jota olemme oppimassa täällä ihmisyyden matkalla. Sen muistaminen jokaisessa kohtaamisessa, että omasta ajatusmaailmasta ja todellisuudestani poikkeava toisen yksilön tai yhteisön todellisuus on aivan yhtä totta, yhtä arvokas ja yhtä merkityksellinen kuin se todellisuus, jonka itse tunnen. Tutustuminen ”toisen toiseuteen” on tie maailmankuvan laajentumiseen, tie yhteiseen ymmärrykseen ja avain vuorovaikutuksen avaamiseen. Myötätuntoista tulevaa vuotta jokaiselle!