Olen usein käyttänyt vertausta työkalupakista, kun puhun niistä moninaisista oivalluksista ja yksilöllisistä menetelmistä, joiden avulla voin löytää itsestäni sisäisen rauhan tilan, oman ytimeni. Työkalupakki on käsite, joka minulle tarkoittaa eräänlaista oivallusten ja menetelmien kokonaisuutta, josta juuri tämän hetkinen henkinen tietoisuuteni koostuu. Työkalupakista voin löytää avaimen onnellisuuteen. Sieltä löytyy myös ratkaisuja erilaisiin arjen tilanteisiin ja ikäänkuin "laajakirjoinen" lääke moneen eri vaivaan.

Eräänä hetkenä tässä viime viikolla pysähdyin miettimään, mitä juuri minun työkalupakistani tällä hetkellä löytyy. Koenko juuri tässä hetkessä löytäneeni minun arkeeni ja elämääni ne oikeat ja tarpeelliset työkalut? Osaanko valita oikean työkalun kulloiseenkin hetkeen vai poiminko ehkä arjen haasteissa vain umpimähkään jonkin menetelmän, jota koetan kulloinkin soveltaa juuri siihen tilanteeseen? Onko työkalupakki sen parempi, mitä enemmän siellä on erilaisia välineitä? Olenko saanut riittävät käyttöohjeet näiden työkalujen käyttämiseen? Mistä voin tietää puuttuuko juuri minun työkalupakistani yhä jotakin oleellista?

Näihin kysymyksiin pohtiessani vastauksia syntyi hassu ajatus: eikö olisikin hienoa, jos joka kaupungissa ja taajamassa olisi yksi sellainen "rautakauppa", josta voisin tarvittaessa käydä täydentämässä tämän työkalupakkini sisältöä. Voisin vain kirjoittaa ostoslistan, mennä tiskille ja pyytää "jakoavaimen" tai "vasaran" juuri tähän ja tuohon ongelmaan tai kasvun vaiheeseen. Jos tiskin takana minua palvelisi ystävällinen henkilö, joka osaisi suositella minulle juuri sitä tehokkainta työkalua kulloiseenkin henkisen kasvuprosessini vaiheeseen. Voisin palvelun lomassa selailla "rakentajan opasta", josta löytyisi ohjeita itseni peruskorjaamiseen, uuden onnellisemman minän rakentamiseen tai sisimpäni ongelmakohtien kartoittamiseen. :)

Tänä päivänä taitaa olla eräs suuri haaste meille jokaiselle siinä, että erilaisia työkaluja ja "valaistumisen" menetelmiä on tarjolla niin paljon, ettei enää tiedä, mikä on hyödyllistä. Tarjonta on laajentunut ihmiskunnan kehittyessä niin, ettemme enää näe metsää puilta. Moni henkisen tien kulkija on ikäänkuin eksynyt matkalla ytimeen ja harhailee yhä jossain työkaluviidakossa pohtien, mihin tätä kaikkea oikein tarvitaan. Ainakin itse voin rehellisesti myöntää, että matkan varrella on tullut kokeiltua jos jonkinlaista "lekaa" siinä toivossa, että oma sisäinen ytimeni löytyisi. Lopulta, mitä pidemmälle olen polkuani kulkenut, sitä useammin minusta on tuntunut, että työkalupakkini sisällöksi riittäisi paljon vähempikin. Voin toki vaihtelun vuoksi ja omaksi ilokseni käyttää arjessa niin vasaraa, kirvestä, ruuvimeisseliä, talttaa kuin sahaakin. En kuitenkaan oikeasti tarvitse niitä kaikkia enkä lopulta osaa ainakaan sanoa, mikä näistä työkaluista toimisi paremmin kuin jokin toinen.

Kaipa se on niin, että laatu korvaa määrän niin kuin monen muunkin asian suhteen elämässä usein on. Jos sisäisen kasvuni tiellä löydän yhden toimivan työkalun, joka sopii juuri minulle niin sekin riittää. Jos taas löydän monta, joista kaikista koen iloa ja hyötyä omassa elämässäni niin ei sekään ole väärin käyttää näitä kaikkia vaikka vuoron perään. Tärkeintä on se, että näitä työkaluja käyttää! Ei ole mitään järkeä kerätä pakin täydeltä erilaisia menetelmiä itsensä "rakentamiseen" ellei näitä työkaluja sovella ihan oikeasti arkeen ja omaan elämäänsä. Jokaiselle löytyy varmasti ne omat ja itselle parhaiten sopivat välineet. Arki ja tämä koko elämä on olemassa sitä varten, että huomaisimme itsessämme ne kohdat, joita voisimme vielä hioa tai jotka olemme hetkeksi itseltämme piilottaneet. Työkalut ovat niitä oivalluksia ja arjen toimintatapoja, joiden avulla voimme muuttaa omaa näkökulmaamme suhteessa itseemme ja muihin.

Meillä itsellämme on vastuu ja valta muuttaa tätä todellisuutta, jossa elämme. Ja jokainen arjen tapahtuma on luotu meitä itseämme rakastaen ja ikään kuin mahdollisuudeksi muuttaa ja rakentaa itseämme yhä lähemmäksi ydintä. On todella suuri lahja, että voimme muuttaa omaa toimintaamme ja ajatuksiamme. Usein se tärkein työkalu, jota arjessa tarvitsisimme olisi silmälasit, joiden kautta voisimme nähdä ja huomata selkeämmin jokaisen tällaisen mahdollisuuden, jonka arjen kiireessä kohtaamme. Onneksi olemme käsikirjoitusta laatiessamme olleet itsellemme jo sen verran armollisia, että näitä mahdollisuuksia tulee eteen aina uusia vaikka emme jokaista sellaista käyttäisikään hyväksemme. Elämä on upea jatkumo uusia mahdollisuuksia ja iloa niistä hetkistä, kun oivallamme jotakin uutta itsestämme.

Olemme ikään kuin talo, jota samaan aikaan rakennamme, tutkimme ja tuunaamme. Ja lopulta: yksinkertainen on kaunista - rakentamisessakin! Olemme itsemme äärellä hyvin alastomia ja puhtaita. Jokainen esille nouseva "ongelmakohta" on rikkaus ja suuri lahja meille itsellemme. Kun uskallamme olla aidosti rehellisiä näiden rakennuksen perusteiden kohdalla huomaamme, että kaiken ydin ja sisäinen rauha on ollut talossa paikallaan aivan alusta alkaen. Ytimen löytämiseksi kaikkien maali- ja tapettikerrosten alta ei tarvita vasaraa ja nauloja vaan kärsivällisyyttä ja rehellisyyttä katsoa riittävän syvälle. Itseemme.