Share |

Uusimmat kirjoitukset

Blogin arkisto

Valaistu blogi

Luottamus

Perjantai 11.9.2009 klo 11:11

Osallistuin keskiviikkona shamanistiseen seremoniaan 999- päivän merkeissä. Kokemus oli laatuaan ensimmäinen minulle ja koen, että saavutin jälleen merkittävän uuden oivalluksen tämän tilaisuuden myötä. Loimme yhteyttä Äiti Maahan ja muinaisiin esi-isiimme ja esiäiteihimme ikuisuudessa.

Rummutuksen, värähteiden ja upeiden muinaisten instrumenntien myötä koin yhdistyväni täydellisesti Maan ytimeen. Olin yhtä Äiti Maan sydämen kanssa ja Maan sydämen syke resonoi kaikkialla ja kaikessa. Samalla tunsin hyvin voimakkaan valon ryhmämme yläpuolella, tunsin Luojan läsnäolon ja kauneuden tilassa, jossa olimme. Tunsin joka solullani, miten Maa ja Taivas yhtyivät siinä Hetkessä. Olin jälleen tilassa, jossa kehoni häviää ja jää jäljelle vain täydellinen valo, kauneus, rakkaus ja rauha. Pyhä Ykseyden tila ja kaksinaisuuden harhan väistyminen. Sanat eivät jälleen riitä kuvaamaan tätä kokemusta..

Tämän kokemuksen ja ikiaikaisten opetusten myötä saavutin oivalluksen, jossa yhtäkkiä ymmärsin, miten tärkeää symboliikkaa juuret ilmentävät. Ilman juuria ei mikään oleva voi kohota kovin korkealle, ilman juuria puu kaatuu ja joutuu aloittamaan kasvunsa alusta. Mitä voimakkaammat juuret sinulla on ja mitä syvemmälle ne ulottuvat, sitä suuremmat kasvun ja laajenemisen mahdollisuudet sinulla sieluna on. Moni henkisellä tiellä kulkeva sielu usein unohtaa tämän. Että ei voi olla pää pilvissä ja pyrkiä aina vain "ylemmäs" ellei ole tukevaa kasvualustaa ja terveitä, voimakkaita juuria, jotka takaavat tilan, johon voi palata lepäämään ja josta käsin kasvaa.

Mitä nämä juuret sitten symboloivat? Mitä yhteys Maahan merkitsee?

Havahduin ajatukseen, että kysymys on pohjimmiltaan aina Luottamuksesta tai sen puutteesta. Ilman Luottamusta ei ole tukevaa perustaa, jonka varassa kasvusi lepää. Ja kaikki, aivan kaikki epätasapainon tilat: pelot, vastustus, epäilykset ja erillisyyden harha pohjautuvat loppujen lopuksi Luottamuksen puutteeseen. Niin kauan kuin ihmismieli luottaa Jumalan voimaan, lempeään käteen, joka häntä ohjaa ja rakkauteen, joka sulkee sisälleen aivan kaiken, ei ole olemassa mitään, mitä voisi pelätä. Ei vain yksinkertaisesti ole mitään, mikä voisi horjuttaa tasapainoasi siinä Hetkessä, kun sinulla on tämä Luottamus tietoisuudessasi. Ja samalla hetkellä, kun kadotat tämän Luottamuksen, tunnet "putoavasi" tilaan, jossa kuvittelet menettäneesi tämän turvallisuuden tunteen, harhaan, jossa uskot olevasi yksinäinen ja erillinen muista.

Juuret Maan sydämeen symboloivat mielestäni hyvin tätä ihmissielun perustaa, Luottamusta siihen, että vaikka tuulee tai myrskyää, terveet ja voimakkaat juuret pitävät sinut pystyssä. Jumalan rakkaus kantaa sinua. Horjumaton Luottamus tähän Jumalalliseen rakkauteen antaa turvallisen maaperän kasvaa sieluna ja näiden Luottamuksen juurien kautta kasvat yhä laajemmalle ja tulet ravituksi joka hetki. Juuret pitävät sinut elossa ja Luottamus takaa sen, ettet koskaan ole yksin.

Omalla polullani olen usein huomannut miten juuri Luottamuksen puute suistaa mieleni epätasapainoon ja saa aikaan eräänlaisen "henkisen taantuman". Kun jotakin yllättävää muutosta tapahtuu tai kuvittelen olevani "hyökkäyksen" kohteena, sitä hyvin helposti unohtaa luottaa siihen, että kaikella on oikeasti tarkoituksensa ja että jossakin hetkessä koettu vastoinkäyminen on oikeasti pelastus, jota et vain siinä hetkessä pysty vielä näkemään. Eräs 999-päivässä mukana ollut ihminen kertoi tästä oivan tarinan omasta elämästään. Lähtiessään samana aamuna kotoaan kävelylle sovittuaan miehensä kanssa, että tämä poimisi hänet auton kyytiin vähän ajan kuluttua hän näki suuren mustan koppakuoriaisen keskellä tietä. Samassa hän tajusi, että hetken kuluttua auto tulisi ja ajaisi tämän kuoriaisen yli, joten hän päätti potkaista koppakuoriaisen tiensivuun. Pian auto sitten tulikin ja istuessaan auton kyydissä hän jäi miettimään tilannetta koppakuoriaisen kannalta. Mitäköhän hyönteisparka mahtoi ajatella? Ehkä kirosi mielessään, kun suuren vaivannäön jälkeen puolitiessä matkaa yli tien, hän yhtäkkiä löytääkin itsensä potkaistuna tien sivusta, pisteestä, josta oli aloittanut tien ylityksen. Varmaankaan tässä hetkessä kuoriainen ei pysty mitenkään ymmärtämään säästyneensä juuri varmalta kuolemalta eikä sitä, että tämä takaisku oikeastaan oli suuri pelastus. Takaiskun hetkessä on hyvin vaikea nähdä kokonaisuutta.

Juuri tästä Luottamuksessa on kysymys: että joka hetki muistaisi luottaa siihen, että aina on olemassa se "korkeampi" taso, josta käsin voi nähdä enemmän kuin tässä hetkessä täällä Maan päällä. Kuten tämän tarinan henkilö potkaistessaan koppakuoriaista siinä hetkessä ikäänkuin "edusti" Jumalaa, joka näkee kokonaisuuden ja auttaa tätä kuoriaista parhaalla mahdollisella tavalla tämän kokonaisuuden näkökulmasta, samoin Luoja ohjaa, johdattaa ja auttaa meitä joka hetki vaikka emme itse sitä pystyisi ihmisyyden tasolta käsin näkemään. Ilman täydellistä Luottamusta on mahdotonta aidosti antautua Jumalan ohjaukselle. Ilman Luottamusta ei voi tapahtua todellista kasvua. Ilman Luottamusta rakkaus ei ole pyytettöntä.

Sano itsellesi tänä päivänä: "Jumala on voima, johon luotan. Jumala on valkeus, jossa näen." Vain täydellisen Luottamuksen kautta olet vapaa. Tämä Jumala on sinun sisälläsi ja kuulet Hänen lempeän ohjauksensa tässä Pyhässä Hetkessä yksinkertaisesti luottamalla Häneen.

1 kommentti . Avainsanat: luottamus, yhteys Maahan